Tanska 2/2: SUMMARUM

"To travel is to live" - H.C.Andersen

Polkupyörällä Tanskassa

Denmark 24.8.- 4.9. 12 days, 10 night, ≈ 560km with bike. Traveled counter-clockwise.

Pyöräilyt pyöräilty ja on jälkipuinnin aika. Kuten tien päältä kommentoinkin, reissu oli rankempi kuin mitä alun alkaen kuvittelin. Matkan varrella oli niin vastatuulta kuin vähäunisia öitäkin. Koomista kuitenkin on, että jo nyt, juuri nuo rankimmat hetket ovat niitä hetkiä,  joita muistelee eniten ja lämmöllä.

Tanskan kierros oli ensimmäinen ulkomaille sijoittunut pyöräilyreissu ja paljon kertyi oppia matkan varrelta. Seuraava reissu on varmasti helpompi (ja myös edullisempi) toteuttaa nyt kun tietää mitä on luvassa. Pyrin kirjoittamaan tässä blogissa mahdollisimman avoimesti kokemuksistani siitä näkökulmasta, mistä itse olisin halunnut lukea ennen reissuani. Jos se vaikka laskisi myös sinun kynnystä lähteä sotkemaan.

Matkaa kertyi noin 560km pyöräilen. Päivämatkat vaihtelivat 30-100km välillä. Kahteen otteeseen turvauduin junakyytiin. Toisella kertaa pakosta, sillä Iso-Beltin siltaa ei ole luvallista ylittää polkemalla. Toisella kertaa hyppäsin raiteille laiskuuttani, kun olin saanut tarpeekseni vastatuuleen sotkemisesta ja halusin päästä ajoissa kohteeseen.

Alkupäätä matkaa oli helppo hymyillä
mutta kyllä se siitä hyyty...

Rentoutumistakin toki reissuun kuului ja osasin mielestäni rytmittää etenemiseni oikein siten, että matka tuntui kuitenkin enemmän lomalta kuin urheilusuoritukselta. Juuri tämä mielessäni pidin kahteen otteeseen välipäivän polkemisesta ja pyrin vain nauttimaan kohteesta. Toki nautin itse polkemisestakin ja maisemien kokeminen fillarin selästä oli se mitä reissulta lähdin hakemaani. Aika kului tien päällä nopeasti ja pienimmilläkin etapeilla teltta oli usein pystyssä vasta iltapäivällä.

Pyöräily Tanskassa on helppoa ja turvallista. Lähes aina, niin kaupungeissa kuin taajamissa, oli erikseen kaista autoille ja omat kaista niin pyöräilijöille kuin kävelijöillekin. Tästä voisi ottaa mallia suomeenkin.

Mitään suuria yllätyksiä en matkalla sinäänsä kokenut. Kerran kumi puhkesi mutta asia oli korjattu nopeasti koska mukana oli vara rengas eli tarvinnut edes paikata. Myös minkäänlaisia kipuja ei pyöräilystä aiheutunut reissunpäällä, lukuunottamatta pieniä vihlasuja polvissa silloin kun erehdyin liian isolla vaihteella tykittämään. Keskityin pitämään polkemisen (rotaation) kevyenä ja tasaisena sen sijaan, että olisin pitänyt vauhdin tasaisena. Tällä tavalla polkien tuntui, että matkaa olisi voinut jatkaa vaikka koko päivän. Yllätyin positiivisesti omasta jaksamisestani.

Yllättäen kuitenkin vuorokausi reissun jälkeen alaselkäni jumiutui täysin niin, että piti mennä käymään lääkärissä kun ei sängystä päässyt ylös. Vaimoke auttoi sukat jalkaan kun kroppa ei taipunu :) Tuli aika puskista koska minkäänlaisia viitteitä tällaisesta reissussa ei tullut. Liekö edes johtunut koko reissusta...

Matkan varrelta

Muutamalla adjektiivilla tiivistettynä reissu oli: mukava, rankka, inspiroiva ja voimauttava. Lipevästi sanottuna hieman rakastuin Tanskaan. Iloiset ja avuliaat ihmiset, puhtaus ja niin suurkaupunkien kuin maaseudun kauneus kolahti. Koin myös olevani tervetullut.  Usein katselin ihmeissäni yksin kulkevaa ihmistä, joka vihelteli tai lauleskeli. Aluksi pidin heitä hulluina mutta jossain vaiheessa mielipide vaihtui ja huomasin miettiväni, että siinäpä oikea asenne. En tiedä onko kokemukseni vain korvien välissä mutta mielestäni Tanskalaisista välittyi tunne, että he ovat ylpeitä maastaan, mikä näkyi juuri paikkojen puhtautena ja esimerkiksi huolellisesti hoidetuissa pihoissa.

Prologissa pohdiskelin yksin matkaamisen viehätystä. Nautin kyllä yksin painamisesta mutta parin illan jälkeen huomasin jo kaipaavani juttu seuraa iltaisin. Olin odottanut törmääväni muihin pyöräileviin sankareihin ja odottanut taistelukokemuksien vaihtamista mutta vasta paluu matkalla etelästä pohjoiseen törmäsin "kollegoihin". Kuulemma saksan ja kööpenhaminan väli on suosittu pyöräilyreitti myös näin sesonkiajan ulkopuolella. Loppumatkasta leirintäalueilla oli muutenkin enemmmän elämää ja huomasin syöksyväni suu vaahdossa juttelemaan matkustamisesta ja Tanskasta.

Rosenborg Castle Köpiksessä. Tunnelma oli mystinen pilvien ja auringon taistellessa ilmatilasta.

Aivan viimeisenä iltana törmäsin varsin valloittavaan ja inspiroivaan vanhempaan amerikkalaispariskuntaa, joka oli juuri lopettamaisillaan 5 kuukautta kestävää euroopan kierrosta polkupyörillä. 5kk tien päällä polkupyörillä sai itseni tuntemaan näpertelijäksi. Heidän seikkailuja voi lukea heidän omasta blogistaan: http://goseedo.blogspot.com

12 päivää oli itselleni riittävä. Kaipasin jo kotio mutta silti lähtiessäni tunsin pientä haikeutta. Sen verran nälkä jäi, että uusia reissuja on jo suunnitteilla. Mitää aikarajaa tai kiire näiden toteuttamiselle ei ole. Katsotaan vaikka 10 vuoden päästä jos aikaisemmin ei onnistu :)

 

Luonto

 

Syksy oli tuloillaan myös Tanskaan ja oransseja lehtiä näkyi jo puissa. Suurin osa kaupunkien ulkopuolisesta alueista tuntui olevan viljeltyjä ja reitit kulkivat usein kumpuilevien peltojen ohitse tai lävitse. Itseäni hieman yllätti viljellyn maissin määrä. Laidunmailla heinää jyrsi hevoset, lehmät ja lampaat.

Korkeuserot ovat Tanskassa pieniä, eikä suuria nousuja juuri ollut.  Korkeimmillaankin maanpinta oli vain 100m meren pinnan korkeudelta. Maasto kuitenkin kumpuili tasaisin välein tuoden vaihtelua polkemiseen.

Helppoa poljettavaa. Ei niin valtavia korkeuseroja.

Sjaellannin pohjoisrannikon pyöräily reitti oli monipuolinen ja antoi hyvän kuvan siitä kaikesta mitä Tanskasta löytyy. Idyllisiä taajamia, hiekkaista rantaviivaa ja komeita rantajyrkänteitä, iäkkään oloisia metsiä, peltoja ja viehättäviä satamakaupunkeja. Kyseinen rantaviivaa mukaillut polkupyöräreitti Vejbystä Aarhuusiin asti, oli ehkä koko matkan kauneimpia.

Itseasiassa harhauduin reitiltä mutta maisema oli sen arvoista.

Havupuut olivat vähemmistössä. Metsät, jotka itse ohitin näyttivät kasvavan villinä sen sijaan, että olisivat olleet istutettuja. Galsklintin leirintäalueella törmäsin tien vieressä löhöileviin peuroihin, jotka eivät tuntuneet olevan moksiskaan meikäläisen toljottelusta. Kosteus oli houkutellut myös jättiläsimäisen kokoisia etanoita (en suomessa ole vastaavia nähnyt) tienpäälle ja välillä sai ihan tosissaan väistellä niitä ajaessaan.

Joka ikisellä leirintäalueella kuului sama lintujen pulputus. Ilmeisesti kyseessä oli pulut, vaikka kertaakaan en nähnyt äänilähdettä. Tämä oli välillä jopa häiritsevän voimakas, kun teltan vieressä nukkumaan mennessä joku sankari aloitti polpottamisen.

Pöpelikössä. Osa isoimmistakin merkatuista pyöräilyreiteistä kulki hiekkapinnalla.

 

Peurat ihmeissään

Hieman meni jo kliseen puolelle kun kukkokin kiekui aamun merkiksi.

Nähtävyydet

 

Tykästyin erityisesti Kööpenhaminan nähtävyyksiin ja arkitehtuurin, vaikka harvoin kaupunkikohteisiin osaan keskityäkään. Puistot ja patsaat osasivat olla lumoavia. Johtuikohan näiden kiehtovuus siitä, että kun yksin matkatessa aikaa oli juuri niin paljon kuin halusi näihin tutustumiseen, niiden kauneus aukesi eri tavalla. Huomasin esimerkiksi lumoutuvani Rosenborgin Rose Gardenista tavalla mitä aikaisemmin vastaavissa paikoissa ole kokenut. Kun istuin yksin penkillä ja tuijotin hyvin hoidettua ruusupuutarhaa, jonka perällä suuri patsas tujoitti takaisin, valtasi mieleni ihana melankolisuus ja pienuuden tunne. Se oli varsin tervetullutta ja jännittävää.

Piti ihan hetkeksi pysähtyä. Patsaassa oli valtava liikkeen ja voiman tuntu. Gefion Fountain in Copenhagen.

Köpiksessä oli todella paljon nähtävää muutenkin ja fillaroiminen ristiin rastiin toi aina uusia yllätyksiä. Otin myös jokiristeilyn koska halusin jonkinlaisen yleiskuvan kaupungista.

Varsin yleinen näky joka kylässä ja kaupungissa oli tiilikirkko. Komeita olivat mutta yhden nähtyä tuntui, että kaikki olivat aikalailla samanlaisia. Ei se kuitenkaan niiden lumoa heikentänyt. Yksi mieleenpainuva kokemus oli kun astelin Odensen Tuomiokirkkoon sisälle. Paikkaan oli ilmainen sisäänpääsy ja paikalla ei ollut kuin yksi ihminen minun lisäkseni. Kirkossa soi urkumusiikki, joten istahdin penkille kuuntelemaan. Vaikka en voi sanoa olevani uskonnollinen ihminen niin kokemus oli henkisesti niin vaikuttava, että oli lähdettävä pois koska rupesi jännittämään niin että kuset meinasi tulla housuun. Piti vielä kusitauon jälkeen palata takaisin mutta taika oli hieman jo hiipunut.

H.C. Andersenin syntymäkaupunki Odense oli myös kiehtova kaupunki. Andersenin satuhahmoihin perustuvaa taidetta oli ripoteltuna ympärikaupunkia ja niitä löytyi välillä yllätäviltä kujilta. Kävin myös vastoin tapojani tutustumassa H.C. Andersenin museoihin ja täytyy todeta, että tykkäsin.

 Domkirke Odensessa ja vessa tuskallisen kaukana.

Roskilden vastaava, tosin nyt olin paremmin varautunut tyhjentämällä rakon.

Tyyppi paistatteli keskellä Odensen aukiota.
Oli ilmeisesti kaljotellut kun tölkki jalkojen välissä.

Odense ja Keisarin uudet vaatteet.
H.C. Andersenin satuhahmoihin
perustuvaa taidetta löytyi vähän
joka kulman takaa.

Ilmasto

 

Useimmiten sää oli puolipilvistä ja tuulista. Lämpötila oli päivisin n.16-20 astettta ja öisin 10 asteen hujakoilla. Tuulen nopeus oli paria tyyntä päivää lukuun ottamatta  5-8 m/s. Tuulet olivat riesana lähes koko matkan ja vasta Odensen jälkeen tuuli muuttui myötäisemmäksi. Vastatuuleen polkiessa päivämatkat lyhenivät heti kymmeniä kilometrejä. Säästyin ihmekumma suurimmilta sateilta, vaikka niitä oli monelle päivälle luvattukin, vain kerran kastuin kunnolla. Lämpötila oli hyvä pyöräilylle, ei liian kuuma eikä liian kylmä.

 

 Kartat ja navigointi 

 

Olin lukenut etukäteen suosituksia polkupyöräkartoista (Cycle map of Funen, jne.) joten ostin kaikki kartat jotka tarvitsin reitilleni Tanskan pyöräily liiton putiikista.  Kartat olivat kuitenkin suoraan sanottuna pettymys, enkä voi niitä suositella. Maastoon merkityt polkupyöräreitit oli kyllä merkitty karttaan hyvin ja se oli veden kestävää paperia mutta leirintäalueet, joita mainostettiin kartasta löytyvän, oli merkitty todella epäselvästi (pienellä ja haalealla värillä). Näitä sai tosissaan etsiä kartalta ja kun se löytyi niissä ei ollut paikan nimeä tai muuta tietoa ollenkaan. Lisäksi kartasta puuttui täysin katujen nimet, jotka olisivat mielestäni aika tärkeitä suunnistaessa.

Sen sijaan paremman puitteet suunnistukselle tarjosi ilmaiset kartat, joita löytyi kaupunkien info pisteistä. Näissä kartoissa oli merkittyjen pyöräilyreittien lisäksi katujen nimet, leirintäalueet eroteltuina maksullisiin ja ilmaisiin telttaalueisiin. Lisäksi niistä löytyi muita tietoja kuten nähtävyyksiä, jne. Myös normaalit maantiekartat toimivat paljon paremmin.

Alla kyseenalainen Cycle Map ja päällä ilmainen info-pisteestä saatu kartta.

Eli älä osta polkupyöräkarttoja. Hanki ilmaisia infopisteistä tai osta maantiekartta tai luota pelkästään google mapsiin. Google maps ja paikannus toimivat kaikkialla missä olin mutta pyrin välttämään sen käyttöä data tiedonsiirron maksujen takia. Turvauduin tähän kuitenkin lähes joka päivä tarkistaessani sijaintiani.

Polkupyöräreitit ovat merkitty tien varsille ja maastoon suhteellisen hyvin  kaikkialla Tanskassa mutta usein tuli risteyksiä eteen missä piti enemmänkin päätellä minne päin mennä. Joskus polkupyörä reittien tienviitat olivat pusikossa piilossa tai niiden pinnat olivat kuluneet pois. Ilman karttaa huristelin pari kertaa väärille reiteille luullessani seuranneeni polkupyöräreittien viittoja.

National Cykelrute.
Tässä oli vielä jotakin infoa jäljellä joihinkin verrattuna.

Polkupyörä

 

Pyöräni on halvimmasta päästä. Ostin kesän alussa XXL:stä tarjouksesta ja se maksoi 250€ eli todella edukas. Pyörä on 21 vaihteinen alumiinirunkoinen Merida Crossway Redwood hybridi pyörä. Itselleni tärkeää oli, että jarrut ovat perinteiset v-jarrut ja vain siksi, että olen tottunut niihin enkä pidä levyjarrujen tuntumasta. En halunnut pyörään mitään jousituksia sillä ajatuksella, että mitä vähemmän liikkuvia osia sitä halvemmaksi ja helpommaksi huollot tulevat. Kaikki pitkän matkalaiset, joita kohtasin suosivat samaa ajattelua, eikä heillä ollut jousituksia, tosin heillä kaikilla oli teräsrunkoiset pyörät.

Bilteman laukuissa rääsyt, punaisen sadesuojan alla teltta, makuupussi ja alusta.

Päätin jo aikapäivää sitten, että pyrin pitämään harrastuksen sellaisena, että se ei söisi aivan tolkuttomasti rahaa. En halua tehdä tästä harrastuksesta hifistelyä, rahaa menee muuhunkin. Suhteellisuuden tajua varusteluun tuo se, että isäni on nuoruudessa tehnyt vastaavanlaisen reissun vaihteettomalla pyörällä. Mukavaa oli, että polkupyörän kylkiäiseksi tuli 3 ilmaista huoltokertaa. Ennen reissua kilometrejä oli kertynyt sen verran, että käytin sen ensihuollossa.

Lukolliset polkimet eivät myöskään kuulu suosikkeihini, ehkä sitten jos todella haluaa vauhtia hakea mutta ison kuorman kanssa ja kevyemmällä vauhdilla pidin ajatuksesta, että jalat ovat vapaina polkimilla ja mukavaltahan se tuntui.

Ostin pyörään ennen lähtöä Bilteman halppis nousukahvat, että saan vaihdella ajoasentoa tarvittaessa. Toimivat niin hyvin kuin kaksi metalliputkea voivat toimia.

Matkan puolessa välissä (Odense) ostin polkupyörään uudet kapeammat (anti-puncture) renkaat. Ero oli huomattava seuraavan päivän polkemisissa. Vähemmän kitkaa ja vauhti kasvoi. Pyörä muuttui hieman myös kiikkerämmäksi mutta se ei menoa haitannut. Uuden vauhdin hurma kostautui heti seuraavana päivänä kun kaasuttelin sateesta märkään mutkaan vauhdilla ja pyörä lensi alta pois. Kuin ihmeen kaupalla itse pysyin pystyssä juosten perässä pusikkoon. Pyörä myös selvisi vain naarmuilla. Tuuria oli matkassa koska vauhti oli kova.

Itselläni ei suurempaa moitittavaa pyörästä ole. Tämän pituinen matka onnistui ilman suurempia ongelmia ja uskallan suositella ko. pyörää. Keskiö naksui jossain vaiheessa aikalailla mutta alan mies korjasi asian Odensessa ja naksunta lakkasi. Ehkä teräsrunkoisessa keskiö olisi jämäkämpi... joku osaa varmaan avautua teräsrunkoisten hyödyistä. Toki rahalla saa parempaa laatua ja jos haluat käyttää tuhansia euroja pyörään niin en epäile etkö saisi vastinetta rahoille. Jokainen saakoot kuitenkin itse päättää mikä on riittävä harrastustaan varten.

 

Varusteet

 

Varusteita oli mukana n. 13 kilon verran. 12 kiloa tästä oli takaritakan päällä ja ohjaushaarukassa olevassa pikkulaukussa noin kilo. Bilteman laukku ja halppis ritakka tuntui kestävän hyvin. Teltan, makuualustan ja makuupussin survoin omaan kassiin ja laitoin remmeillä ritakkaan kiinni. Pyrin karsimaan kaiken ylimääräisen pois ja pitämään vaatteiden määrän minimissä.

Toimin siten, että pidin pyöräillessä aina samoja pyöräilyvaatteita ja heti kun saavuin leirintäalueelle menin suihkuun ja otin mukaan kyseiset vaatteet mukaan ja pesin ne samalla. Yleensä vaatteet olivat kuivat seuraavaan aamuun mennessä, tosin pari kertaa käytin leirintäalueen kuivausrumpua apuna. Saman tempun tein muillekin vaatteille sitä mukaan kun puhtaat sukat ym. alkoivat loppua.

Rantaviivaa riitti matkan varrella.

Reissu onnistui mukavasti seuraavalla vaatemäärällä: 

3xlyhytvartiset- ja 3xpitkätsukat, 3xpikkupöksyt, farkkusortsit, lyhythihainen kauluspaita, uimashortsit,  2t-paitaa, pitkähihainen paita, tuuli/sadehousut, "vettä hylkivä" takki, paksu lämpökerrasto, ohut lämpökerrasto, 2x pyöräily shortsit, pyöräilypaita, sandaalit, lenkkarit, tuubi kauluri, pyöräilyhanskat, kertakäyttösadetakki, farkut.

Yllämainituista farkut, ohut lämpökerrasto ja toinen pari pyöräily shortseista osoittautui täysin turhiksi, jotka saavat seuraavalla kerralla jäävät pois. Pyöräillessä päällä oli pyöräilykuteet ja kohteessa hengailin shortseilla ja t-/kauluspaidalla. Lämpökerrastoa ei tarvinnut kuin öisin, kun makuupussi osoittautui riittämättömäksi näin syksyn alla. Itse asiassa kunnon makuupussi oli ainoa puute minkä löysin tavaroista. Saa luvan olla seuraavana investointi listalla.

Vaatteiden lisäksi mukana oli ruokailuvälineet ja kevyt alumiini kattila, nenäliinoja, taskulammpu ja laturi sekä tietenkin kartat yms. Polkupyörän rungossa olevassa pienessä kolmiolaukussa oli pieni työkalusetti ja vararengas sekä tietenkin pyörän pumppu.

Kypärän kanssa arvoin tovin koska en aikaisemmin ollut pottaa käyttänyt. Päädyin kuitenkin ostamaan sen. Alun raivostavuuden jälkeen siihenkin lopulta tottui. Pyöräilykypäriä ei paikallisilla juuri näkynyt. Pitkämatkalaisilla ja kilpureilla näitä kuitenkin oli.

Mies ja pyörä. Kuvan ottanut iäkkäämpi herrasmies oli ihan liekeissä kun pääsi kuvaamaan.

 

Ruokailut

 

Viisampien neuvosta päädyin jättämään trangian pois, vaikka sen olin ehtinyt päivittämäänkin. Otin kuitenkin yhden trangian kattiloista mukaan mikä osottautui oivaksi ideaksi. Trangia olisi vienyt turhaa tilaa ja kaikilla leirintäalueilla on kuitenkin kaasuhellat käytössä. Kaiken lisälsi kattilan sisälle sai survottua sukkia sun muuta (tietysti muovipussissa) mikä oli arvokasta säilytystilaa.

"Kissanruokaa" tulossa. Lihapullia ja sianlihaa ruskeassa soosissa.

Aamuisin ja iltaisin tankkasin usein leipää violalla ja täytteillä höystettynä (uunituoretta leipää oli saatavilla lähes joka paikassa, niin leirintäalueilla kuin kaupoissakin joten maku oli kohdallaan). Matkan aikana söin aina lounaan ulkona, joko halvan ravintolan osuessa kohdalle tai sitten huoltoasemalla. Päivälliseksi ostin kohteeseen valmis purkkiruokia, jotka lämmittelin kattilalla.

Kaiken näiden lisänä minulla oli jatkuvasti mukana proteiinipatukoita, leipää, metvursti pitkoja ja sun muuta naposteltavaa. Söin usein tai melkein koko ajan jotakin pitäen huolta siitä, että energiaa oli koko ajan tarjolla. Polkupyöräily kuluttaa melkosesti kaloreita. Hitaastikin polkiessa kaloreita kuluu n.600kcal tunnissa, joten aika huolettomasti saat syödä ilman pelkoa lihomisesta :)

Tässä muutamia poimittuja ruokien hintoja. Hintataso oli aikalailla sama kuin suomessa.

Proteiinipatukka 12,95DKK =1,7€

2L pullovesi 4,5DKK = 0,6€

Banaani 2,5DKK = 0,35€

Vastaleivottu porkkana sämpylä 5DKK = 0,7€

Purkkiruoka Qulashi 19,95DKK = 2,67€

Purkkiruoka Spagetti ja lihapullat 39,95DKK = 5,35€

Tuborg 0,33cl olut 8,5DKK = 1,15€

Tonnikala öljyssä 10,95DK = 1,5€

Ranskalainen HotDog (huoltoasemalla) 25DKK = 3,35€

Magnum jäätelö 15-25DKK = 2-3,35€

Pizza ravintolassa 56-89DKK = 7,5-12€

Hampurilaisateria Ravintolassa 139DKK = 18,6€
McDonald Spice Cheese Burger 15DKK = 2€

 

Polkupyörä lentokoneeseen, junaan ja lautalle 

 

Alunperin olin suunnitellut vuokraavani polkupyörän paikan päältä koska laskeskelin sen tulevan halvemmaksi. Baisikeli vuokraa Tanskassa touring pyöriä 1400DKK(188€)/2viikkoa mikä on mielestäni kohtuullinen hinta.  Huomasin kuitenkin ymmärtäneeni lentoyhtiöiden hinnat väärin asian suhteen ja lopulta päädyin oman pyörän ottamiseen mukaan.

Norwegianilla polkupyörän kuljettaminen lentokoneessa on halpaa, 37€ suuntaansa. Erillistä kuljetuslaukkua ei euroopan lennoilla tarvitse. Pyörästä täytyy ottaa polkimet pois, kääntää ohjaustanko rungon suuntaisesti ja tyhjentää renkaat ilmasta. Marssin pyörän kanssa lentokentän Check Inniin muina miehinä, johon jätin matkatavarat ja josta minut ohjattiin pyörän kanssa Odd Size Baggage linjalle, mistä pyörä käytiin hakemassa minulta. Köpiksessä puitteet olivat hyvät kun pisteessä josta pyörän hain oli paineilmaa tarjolla. Finnairilla hinnat tuntuivat olevan korkeampia. 75€ ja pyörä olisi pitänyt survoa laukkuun. Jos jollain muuta tietoa niin kumotkaa.

Tanskassa polkupyörän saa viedä junan kyytiin. Pyörää varten täytyy ostaa oma lippu. Horsensista Middelfartiin juna maksoi henkilöltä 111DKK(14,8€) ja pyörältä 26DKK (3,5€). Lähes sama hinta oli Nyborgista Slagelseen. Mielestäni suhteellisen edukasta kyytiä. Pyörä nostettiin samasta ovesta sisään ja vietiin 3 poikittain olevan penkin eteen, jossa sen sai vyöllä pysymään pystyssä.

Samaan lauttaan sattui varsinainen pyöräilijöiden lauma.

Lauttamatkat taittuivat seuraavin hinnoin. Hundested-Rorvig henkilö ja pyörä yhteensä 71DKK (9,5€) . Pidempi väli Sjaellannin alueelta Jyllantiin (Odden - Aarhus) oli yhteensä 349DKK (46,7€). Olin tonkinut selville, että lauttoja kulki lähes tunnin välein, joten en tähdännyt mihinkään tiettyyn kellonaikaan vaan luotin siihen, että seuraava lautta lähtee kuitenkin lyhyen ajan sisään ja niinhän niitä menikin. Yöllä lauttoja ei enää kulje, joten katso että ehdit viimeiseen.

 

Leirintäalueet - off season

 

Leirintäalueet olivat poikkeuksellisen siistejä ja hyvin varusteltuja. Poikkeuksen tästä teki Helsingen leirintäalue, jossa vessa ja suihku sijaitsi kanalan yhteydessä ja puitteet oli kuin suoraan kauhuelokuvasta. Tunnelmaa vielä korosti se, että paikalla ei ollut ketään. Tovin koputeltuani taloihin, ikkunaan tuli mummo joka kehotti huonolla englannilla jäämään yöksi ja maksamaan aamulla jollekin. Itselleni tuli kuitenkin olo, että en selviä hengissä yön yli tässä paikassa ja päätin jatkaa matkaani Vejbyhyn.

 

Väsynyt ukko horisee. Silmäpussit vahvistavat tarinan.  

Olin tilannut itselleni Camping Key Europe -kortin koska olin etukäteen lueskellut, että kaikissa Tanskan leirintäalueilla vaaditaan se. Totuus kuitenkin oli, että vain puolessa paikoissa sitä kysyttiin ja vaadittiin jätettäväksi respan säilytettäväksi leirinnän ajaksi. Hyvä se oli kuitenkin olemassa niin ei tarvinnut paikan päältä ostaa kyseistä korttia. Suosittelen siis hommaamaan etukäteen. Maksaa 10€/vuosi. http://www.camping.fi/Camping-Key-Europe--kortti-2015. Itselläni oli myös Camping Card International (CCI) mutta kyseistä korttia kukaan ei Tanskassa kaivannut kukaan.

Yöpyminen leirintäalueilla oli suurinpiirtein samaa tasoa kuin suomessa. Hintataso miehelle ja teltalle oli kaikilla leirintäalueilla 73-150DKK (9,8-20€) välillä. Hinta oli suoraan yhteydessä varustelutasoon ja siisteyteen. Mökki jonka vuokrasin Vejbyssä oli 550DKK (73€) ja koin sen hintansa veroiseksi siinä tilassa.

Joillakin leirintäalueilla kuivausrummut ja suihku toimivat 2 ja 5 kruunun kolikoilla mm.Vejbyssä. Joillakin alueilla taas näiden käyttäminen veloitettiin respasta saatavan kulkukortin kautta. Usein oli kuitenkin niin, että suihkusta ei erikseen velotettu. Jos näille on tarvetta niin kannattaa varara ko. kolikoita mukaan, varsinkin jos liikkuu aikoina jolloin respa on kiinni.

Odensessä pidin välipäivän polkemisesta ja halusin päästä sisätiloihin sadetta suojaan. Olin kaksi yötä Ydes Budget Hotellissa 63,5€/yö. Siisti ja hyvä rauhallinen sijainti.

Sesonkiaika oli ohi ja monella leirintäalueella respa oli auki vain rajoitetusti. Ensimmäisenä yönä Vejbyssä saavuin sen verran myöhään paikalle, että en päässyt enää asioimaan vastaanoton kanssa. Laitoin teltan pystyyn mutta en päässyt suihkuun ilman korttia. Tästä seurasi märkä yö, niin vedestä kuin hiestäkin. Yöunet jäivät nollille ja jäin lepäämään seuraavaksi päiväksi ja vuokrasin yllä mainitsemani mökin.  Tämän jälkeen otin tavakseni aina soittaa seuraavaan paikkaan ja varmistamaan sen, että pääsen suihkuun jne.

 

Alla lyhesti kaikista leirintäalueista:

 

24.8. Bellahoj Camping (Köpis) - Todella hyvä sijainti 5km keskustaan. Iso alue. Keskustan liikenne pauhasi tasaisena läpiyön. Suihkut, vessat ja ruoanlaitto piste olivat parakkeja, eikä niitä nyt voi hienoiksi kehua. Kaikki kuitenkin toimi ja siistiä oli. Oli maanantaina ja jonkin Urugualais porukan kansallinen juhlapäivä. Mekkalaa oli mutta turvattomuutta en kokenut. Leirintäalueen pitäjä rehellisesti kertoi jo tullessani, että tänä yönä voi olla metakkaa mutta samaan hengen vetoon mainitsi, että alueella on vartiointi. Leirintäalue on niin keskeisellä paikalla Köpistä, että suattaapi olla että meno voi olla aika villiä viikonloppuisin. CKE-korttia ei kyselty.

25.8. Charlottenlund Fort Camping (Köpiksen kupeessa) - Yksi reissun hienoimpia leirintäalueita, suosittelen. Ei enää niin ison tien varressa, joten autojen äänet eivät häirinneet. 10km keskustasta. Leirintäalue on pieni ja sijaitsee vanhojen puolustusraunioiden keskellä. Todella kaunista ja rauhallista. Keittiö ja oleskelutilat olivat kuin suoraan master cheff keittiöstä. Ei jatkuvaa vartiointia ja aamulla respassa kuulin karavaanarin joutuneen varkauden uhriksi, oli jättänyt tavaroita lukitsematta - pöljä. En kuitenkaan kokenut turvattomuutta ja omat tavarat oli lukolla kiinni teltassa. CKE-korttia ei kyselty.

Charlottenlund Fort Camping - Oikealla, minne tykit osoittavat, on meri vieressä. Vasemmassa alakulmassa minun tonttini.

26.8. Vejby Strand Camping - Hieman sivussa isoista keskuksista. Kaupungista löytyy kuitenkin kauppa. Paljon leikkipaikkoja ja vermeitä lapsille. Vähän oli hiljainen keskellä viikkoa ja tähän aikaan vuodessa. Yksi yö unettomana hikisenä teltassa ja yksi yö vuokramökissä toipuen. Pisteet henkilökunnalle, joka ei aamulla kertomani jälkeen suostunut perimään ensimmäisestä teltta yöstä mitään. Paljon oli karavaanareiden kausipaikkoja. Vuokramökki oli aika askeettinen mutta koisasin siinä autuaasti. CKE-korttia ei kyselty.

27.8. Camping Blommehaven - Laatupaikka hyvillä palveluilla ja respa auki iltaan asti. Meren rannalla ja paljon nättejä kävelyreittejä. Suosittelen. Mainostivat rauhalliseksi lapsiperheiden paikaksi mutta meikäläisen viereen osui se bilettävä nuorisolauma. Ei siinä mitää, kyllähän sitä iteki, mutta nyt ois mieluummin nukkunut. Vähille jäi yöunet tämän takia. CKE-korttia vaadittiin.

28.8. Galsklint Camping - Taas laatupaikka. Meren rannalla ja helkkarin kaunista aluetta. Peurat aivan leirintäalueen vieressä tien varrella veti hiljaiseksi. Oleskelutilat + fasiliteetit täälläkin aikas namit. CKE-kortti vaadittiin.

29.8. Ydes Budget Hotel (Odense) - Hupaisa vastaanottoautomaatti, jossa videokeskustelun kautta hoidettiin asiointi. Olin pihalla kuin lumiukko mutta niin oli respan tätikin linjan toisessa päässä kun

oli kerran ensimmäistä päivää töissä. Suhteellisen halpa, rauhallisella kadulla aivan keskustassa.

30.8. Feddet Camping - Valtava alue meren rannalla. Hieman syrjässä eikä alueella ole kauppoja. Onneksi olin varautunut purkkiruoalla. Respassa oli jonkilaisia tarvikkeita ilmeisesti myynnissä mutta se oli kiinni meikäläisen oleskeluaikana. Asuntoautoja /vaunuja aivan tolkuttomasti. Hyvät fasiliteetit, automaattinen check in/out näin off sesonkina. CKE-korttia vaadittiin mutta Check in automaatti ei muuta kysynyt kuin, että onhan sulla oikeesti? Joo, joo.

Parhaita hetkiä - herääminen uuteen päivään. Usein ennen kaikkia muita. Feddet Camping.

31.8. Absalon Copenhagen Camping - 2 yötä teltassa. n.9km keskustassa. Moottoritie kuului alueelle mutta tasainen humina ei meikäläistä valvottanut. Hyvät puitteet alkoivat tässä vaiheessa tuntua jo vakiolta. Mukava henkilökunta, jolla juttu lensi ja riitti paikallistietämystä. Google arvosteluissa joku mainitsi varkaat mutta jututin alueen vakio asukkaita ja vanhempi pariskunta, jolla oli ollut alueella 20v. sama paikka, ei ollut kertaakaan joutunut varkauden uhriksi eikä edes kuullut moisesta. CKE-kortti vaadittiin.

 

Budjetti

 

Olin suunnitellut rahan käytön aika tarkasti mutta muutaman kerran päädyin lipsumaan tästä. Neljännen yön mökkivuokraus Vejbyssä ei ollut alunperin suunnitelmissa mutta olin niin tööt edellisyön jäljiltä, että päätin sen itselleni suoda (550DKK = 73€). Toinen ylimääräinen kuluerä oli uudet ulkorenkaat polkupyörään. Muistaakseni olivat n.130€ sisältäen samalla asennuksen ja pyörän perushuollon. Eivät niinkään pakollinen ostos mutta rupesi vain poltelemaan.

Lisäksi puolessa välissä reissua alkoi hahmottua, että pääsen matkan loppuun pari päivää ennen varattua lentoa ja päädyin siirtämään lentoa parilla päivää aikaisemmaksi. Tähän kului n.100€ mutta toisaalta enemmän olisi kulunut jos olisin jäänyt köpikseen kolmeksi päiväksi. Tälta osin suunnitelma ei aivan pysynyt uomissaan mutta itselleni oli jo jonkilainen koti-ikävä, joten päätin tehdä sen.

Alunperin olin budjetoinut ruokailun reilusti yläkanttiin 50€/päivä ja tavoitteenani oli selvitä vähemmällä kulutuksella mutta hyvin nopeasti kävi selväksi, ettei tule onnistumaan. Kahvi siellä, olut tuolla, aamupalat, lounaat sun muut ja energiaa kului kovasti niin nopeasti tuo 50€ kului. Tuo summa ei kuitenkaan ylittynyt.

Ilman yllä mainittuja lisäkuluja budjetti olisi toteutunut aika tarkalleen niin kuin olin sen suunnitellutkin. Yhtä kaikki, ei muuta kuin uusi tavoitetili auki seuraavaa reissua varten. Katsotaan montako vuotta säästämiseen menee.

Jos jostain olisi voinut säästää niin olisi se ollut ruokapuoli ja lentojen parempi suunnittelu. Ruoan suhteen tämä tarkottaisi enemmän itse tehtyä sapuskaa kun itse turvauduin todella usein ravintoloihin/huoltoasemiin.

Lentoliput saa tietenkin sitä halvemmalla mitä aikaisemmin ne ostaa. Tutkin lentojen hintoja puoli vuotta ennen reissua ja halvimmillaan liput olivat 40€ hujakoilla. Löin kuitenkin päivämäärät lukkoon vähän liian myöhään ja olivat ehtineet jo nousta aikalailla. Lentoliput maksoivat lopulta suolaiset 350€ (sisältäen polkupyörän 37€/suunta, kaksi matkalaukkua ja paluu lennon vaihtamisen aikaisempaan n.100€). Paluu lennon vaihtamisen hinta muodostui entisen lentolipun ja uuden lennon hinnan välisestä erotuksesta, sekä siihen kuuluvasta palvelumaksusta.

Maksaminen

Itselläni oli kaksi korttia mukana VISA electron ja normi VISA. Käytin maksamiseen kuitenkin käteistä koska ulkomaalaisella kortilla maksettaessa Tanskassa voi joutua maksamaan maksutapahtumaan liittyvät kulut, joka voi olla prosentteja loppusummasta. Lisäkuluja voi tulla myös siitä, että pankit voivat napata korttiasiakkailta valuuttalisän euroalueen ulkopuolella tehdyistä ostoksista. Tarkemmin samasta aiheesta Taloussanomien verkkosivuilta: http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/09/28/pankkikorttiostos-voi-tuoda-yllatyslaskun-ulkomailla/201013212/139

Totesin siis helpommaksi nostaa käteistä aina 3-4 päivän välein. Tosin tässäkin tilanteessa pankki perii euroalueen ulkopuolisen valuutan nostosta provision. Osuuspankilla 2€+2,5% noston määrästä. Tämän perusteella mitä isomman summan nostat käteistä kerralla, niin sitä vähemmän valuutan nosto maksaa verrattuna siihen, jos nostat jatkuvasti pieniä summia. Jos olet Nordean asiakas pitäisi noston olla ilmaista.

Puhelujen hinnat

 

DNA:n hinnat koko EU alueella ja Tanskassa: soitto 0,24€/min, vastaus 0,06€/min. tekstiviesti 0,07€/kpl, tiedonsiirto 0,25€/Mt. Tuota tiedonsiirtoa oli vaikea hahmottaa, joten yritin pitää mobiilitiedonsiirron minimissä ja käytin vain silloin kun tarvitise navigointia tai yöpaikkaa selvittäessä. Tosin nykyisin operaattorit on velvoitettu sulkemaan henkilön ulkomaan mobiilitiedonsiirron jos lasku nousee yli 60€. Tämän voi muuttaa asiakaspalvelussa mutta itselläni tuo katto ei ainakaan tullut täyteen. Lähes kaikissa ravintoloissa ja leirintäalueilla oli WiFi käytettävissä. Leirintäalueet perivät netin käytöstä yleensä 20DKK/4h.

Hyödyllisiä linkkejä Tanskan reissua suunniteltaessa:

http://cyclistic.dk/en/ Reitin suunnittelu, ilmaiset ja maksulliset leiripaikat, nähtävyydet ja paljon muuta valintasi mukaan. Todella inspiroiva, informatiivinen ja helppo käyttää. Itse käytin kovasti.

http://www.eurocampings.co.uk/ ACSI-leirintäalueita helposti kartalta löydettävissä. Itse latasin mobiiliversion ja siihen n.2€ maksavan pohjoismaat paketin. Käytin useasti ja latauksen jälkeen toimi ilman nettiä.

http://www.visitdenmark.com Official Denmark travel guide. Itse löysin täältä useita mielenkiintoisia artikkeleja ja pyöräily vinkkejäkin.

P.S. 1,5 kiloa laihtuneena kotio, alkaa se sisäelin rasva katoamaan perkkele!!!

Tanska 1/2: Tien päältä lyhyesti

Terve. Matka on edennyt suurin piirtein puoleen väliin. Tällä hetkellä istun Odesen kirjastossa ja taistelen näppäimistön kanssa, josta ei saa ö ja ä kirjaimia eikä käyttö oikeudet anna vaihtaa näppäimistön asetuksia. Mennään ctrl C ja ctrl V painikkeilla edellisistä teksteistä lainaten :) Matka on ollut osittain sitä, mitä siltä odotti ja paljon myös, mitä siltä ei osannut odottaa. Matkaaminen on ollut rankempaa kuin osasi kuvitella, lähinnä jatkuvasta vastatuulesta johtuen. Nyt kun matka on taittunut puoleen väliin, niin ehkä nyt on luvassa myötäistä. Olin kaksi päivää Köpiksessä, jonka jälkeen matka lähti vasta varsinaisesti taittumaan. Päiväkirjaa on pidetty ja ehkä puran tarkemmin reissun päätteeksi tapahtumia...

Matka on taittunut aikalailla suunniteltua reittiä pitkin, pienen kommelluksin ja välillä lähes nolla unilla. Aina huonosti nukutun yon jälkeen polkeminen on ollut yhtä tuskaa. Ei niin ruumiillisesti vaan enemmänkin henkisesti.

Pidin välipäivän polkemisesta heti alkupäässä Vejbyssä kun kastuin likomäräksi, niin hiestä kuin sateestakin, kumi puhkesi ennen määränpäätä ja leirintäalue oli kiinni perille päästyäni enkä päässyt illalla suihkuun. Unet jäi nollille, joten päätin seuraavana päivänä vuokrata pikku hytternan ja nukkua univelat pois ja kuivatella. Tämä siksi koska reissussani ei ole kysymys kilometri maratonista vaan pyorailyä pyoräilyn ilosta ja lomasta.

Edellisen kokemuksen jälkeen otin virheistä opiksi ja aloin heräämään huomattavasti aikaisemmin 07, että ehdin varmasti hyvissä ajoin kohteeseen, vaikka jotain sattuisikin. Lisäksi aloin soittelemaan leirintäalueita läpi ennakkoon koska sesonkiaika oli ohi ja osien paikkojen vastaanotto oli vain rajoitetusti auki. Aina toki yö paikka löytyi ja maksun hoiti aamulla mutta suihku jäi kerran tästä syystä välistä.

Parasta reissussa on ollut aikaiset heräämiset ja uuden päivän koitto ja odotus siitä mitä kaikkea se tuo tullessaan. Lisäksi kohteeseen saapuminen ajoissa on tuottanut suurta nautintoa kun on päässyt ajoissa leirin pystytykseen ja viettämään ansaittua luppoaikaa (usein liian vähän).

Vastatuulta on riittänut Odenseen asti, joten välillä polkeminen on edennyt kävelyvauhtia. 

Vastatuulen tuoma rankkuus on yllättänyt ehkä eniten. Köpiksestä lähtien päivämatkat on vaihdellut 45 ja 70km välillä. Hieman aikataulusta jäljessä otin juna kyydin Horsensista Middelfarttiin.

Leirintä alueet on ollut upeita ja fasiliteetit hyvät lukuunottamatta ottamatta Helsingen kummitus kartanon (tästä lisää myohemmin) leirintä-aluetta, jossa hetken ihmetellessäni jatkoinkin Vejbyhyn.

Mukavaa on ollut ja välillä tuskaista vastatuuleen sotkemista ja unettomia öitä mutta yhtä kaikki kokemisen arvoista. Maisemat ovat olleet vaihtelevia ja erityisesti Pohjois Sjaellannin rannikkoreitti tarjosi vaihtelevuutta, upeita lähioitä, maaseutua, synkkiä iäkkäitä metsiä ja jylhää rannikkoa. Tykkäsin.

Persekkään ei ole mitenkään erityisen kipeä vaikka odotinkin hiertymiä sekä peräpukamien syntymistä ja puhkeamista . Ei ole näkynyt eikä kuulunut, joten pyörän säädot ilmeisesti kohdallaan. Odensessa välipäivä ja samalla pyörän päivityksiä: uudet kapeammat ulkorenkaat (puhkeamattomat) ja muuta kevyttä säätoä. Keskiö pitänyt jo kolme päivää naksuntaa.

Nyt toivotaan myotä tuulta paluumatkalle sateesta puhumattakaan. Paitsi sateita on luvattu....

Prologi

Terve. En voi väittää olevani hardcore polkupyöräharrastaja, jolla olisi varaa rehvastella, vaan pikemminkin keltanokka, joka on vasta hiljattain kunnolla innostunut tästä liikunnan iloa ja vapauden tunnetta tarjoavasta liikuntamuodosta. Toki aina olen pyöräillyt (kausittain - enemmän tai vähemmän) mutta vasta nyt tuntuu, että harrastus on saanut tuulta siipiensä alle ja veri vetää pidemmälle matkalle.

Syypää tähän kipinään lienee isässäni, joka ollessani vielä lapsi esitteli diaheittimellä kuvia polkupyöräreissustaan Tanskassa. Noista ajoista lähtien on sisälläni kytenyt ajatus omasta polkupyöräreissusta ulkomaille ja nyt alkaa olla korkea aika toteuttaa se. Edessä on  kahden viikon mittainen polkupyöräreissu Tanskassa. Ainoa asia mikä matkan teossa itseä askarruttaa on, miksi vasta nyt?

Syitä on varmaan monia, tosin kaikki niistä kuulostavat tekosyiltä: raha, aika, pelko, jne. Epäilemättä jokin näkymätön kynnys on vain odottanut ylittymistään. Raha ei näyttäisi olevan ylitsepääsemätön este, sillä polkupyörällä matkailu vaikuttaisi olevan halpaa (katsotaan kuukauden päästä olenko väärässä vai oikeassa). Tämä siis jos on valmis asumaan teltassa ja hieman katsomaan oman kulutuksen perään. Toisin sanoen jätetään ryyppääminen ja shoppailu väliin :) Mukavuus on suhteellista ja jokaisella on omat tarpeensa, mutta itse koisaan tyytyväisenä teltan pohjalla kuunnellen luonnon/kaupungin ääniä.

Mikä sitten on estellyt? Ajatus yksin toteutettavasta polkupyöräreissusta ulkomailla on häilynyt haaveen ja toteutuksen rajamailla lukiosta asti. Itsetutkiskelun myötä olen tullut siihen tulokseen, että suurin este/hidaste matkan tekemiselle on todennäköisesti ollut se, että haluan toteuttaa matkan yksin. Tällä ajatuksella leikittely on kuitenkin aina johtanut kysymyksiin: Kehtaako sitä yksin lähteä? Eikö se ole vähän outoa? Mitä muut tästä ajattelevat? Uskallanko? Lopulta muut tekosyyt ovat aina sivuttaneet nämä kysymykset, kuten se ettei ole aikaa eikä rahaa ja lopulta ajatus reissusta on painunut taka-alalle.

Noloa myöntää ja huomata miten pikkumaisilta yllä esitetyt kysymykset kirjoitettuna kuulostavat. Ne ovat epävarman, itsekriittisen, muihin itseään peilaavan ja ehkä liikaa muiden tunteita ajattelevan ihmisen ajatuksia. Jokin osa omassa kehityksessä on vain antanut odottaa itseään kunnes näissä tuntemuksissa on päässyt eteenpäin. Ehkä oman elämän tasapainottuminen parisuhteen myötä on antanut mielelle rauhan, sekä kipinän ja voimaa myös itsensä toteuttamiseen tällä saralla - avovaimon tuesta puhumattakaan. Varmasti myös medialla on ollut suuri vaikutus kaikkine reppureissaajineen jne. Hyvä näin, kaikki rohkaisu otetaan vastaan!

Vettä hylkivä takki - imee ku sieni = paska.

Mikä siinä yksin reissaamisessa kiehtoo? Vapaus monella tasolla. Jos olenkin ihminen, joka elää keskivertoa enemmän muiden olettamuksien, odotusten ja tarpeiden tahdissa, niin yksin reissatessa se EI vain ole mahdollista. Olen usein huomannut, ollessani esimerkiksi reissussa kavereiden/läheisten kanssa, eläväni aivan eri rytmissä kuin muut, mutta silti mennyt muiden aikataulussa ja rytmissä. En ole kuunnellut itseäni. Se on ollut ressaavaa ja joskus jopa tylsää. Tietenkään kavereiden/läheisten kanssa tehtyjä yhteisiä reissuja ei halua unohtaa mutta nyt on kuitenkin aika kokeilla jotain uutta.

Yksin reissaamisessa vapauden tunne toteutuu myös muilla konkreettisilla tavoilla. Voin valita reittini ja etenemisaikataulut miten haluan. Voin herätä ja syödä milloin haluan. Voin pitää välipäivän, jos ei vaan kiinnosta. Lisäksi niillä muutamilla lyhyillä yksin tehdyillä reissuilla olen huomannut, että matkustaessa yksin, muuhun maailmaan joutuu ottamaan kontaktia hyvin eri tavalla. Paikallisten kanssa tulee väkisinkin keskusteltua enemmän kun reittejä ym. asioita joutuu selvittämään.  Kavereiden kanssa rinki on yleensä pienempi ja paljon tulee jauhettua keskinäistä paskaa.

Nollat taulussa

Kaikki ylläkirjoitettu saattaa jonkun toisen korvaan kuulostaa oudolta ja jopa joutavanpäiväiseltä.  "Kauheeta soopaa". "Älä selittele vaan mene" Ymmärrän kyllä näkökulman :) Itselleni kyseessä on kuitenkin iso kynnys ja askel asiassa, joka on vaivannut pitkään. Tietenkin kyse voi olla myös 30 kriisistä mutta jos näin on, niin otan tämän kriisin ilolla vastaan. Toivottavasti kriisi jatkuu pitkään.

Miksi pyörällä? Liikunnan ilo, vapauden tuntu ja se, että polkiessa kaikki aistit ovat avoinna. Aamuilma, kukkaniittyjen tuoksu, tuulen humina korvissa, jne. ovat asioita mitä autosta/junasta käsin ei voi saada. Tämän takia esimerkiksi musiikin kuuntelu pyöräillessä ei sovi minulle - ikäänkuin yksi aisti olisi poissa pelistä. Ehkä kyse on hetkessä elämisestä ja musiikkia kuuntelemalla ajatus laukkaa jo jossain muualla kuin itse tilanteessa. Lisäksi olen oppinut itsestäni, että usein kokemukset ovat olleet mieleenpainuvimpia, kun niihin liittyy fyysinen rasite. Tällöin koko aistiarsenaali ja ruumis on käytössä. Pelkkä passiivinen oleminen saa mielen laiskistumaan mutta tehdessä jotain fyysisesti ajatuskin kirkastuu. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö joutenololla ja laiskottelulla olisi elämässäni tilaa mutta monesti tätä saa toteutettua riittävästi kotona.

Miksi nyt? Matka on kauan odottanut toteutumistaan mutta kun päätöksen teki, oli helppo päättää reissun ajankohdaksi jokin muu kuin keskikesän turistikausi. Enemmän paikallisia, vähemmän turisteja nähtäväksi. Saa nähdä onko ajankohta oikea. Kelit ovat todennäköisesti mitä sattuu, niinkuin Tanskan ilmastolta voi odottaa.

Noniin, paljon tekstiä siitä sun tästä ja hyvin vähän pyöräilystä. Suoraan sanottuna kirjoittaminen lähti lapasesta eikä ensimmäisen luvun pitänyt olla mitään tällaista - silläpä vaihdoin ensimmäisen otsikon Prologiksi.

Syy miksi haluan kirjoittaa reissusta blogin on se, että matkaani suunnitellessa en ainakaan suoraan löytänyt sellaista blogia/kirjoitusta, joka olisi tyydyttänyt kaikkia kysymyksiäni ja ajatuksiani. Tosin tämä ensimmäinen luku ei olisi lukijana tyydyttänyt minua pätkän vertaa, kirjoittajana kyllä. Seuraavan kerran palaan asiaan tien päältä. Matkaa olen  suunnittellut jo pitkää mikä on saatta olla jopa mukavampaa kuin itse matkan teko. Pyöräillessähän tulee vaan perse kipiäks. No ei pitäisi, jos laittaa siihen putken päälle satulan.